PORTFOLIO & PROJEKTITIEDOT

Blog

  • Legendaarinen HRI-976 Part. 2

    Noniin, kerrotaanpa ne omat remontit mitä sitten tulee mieleen. Aloitetaan typerimmästä: asentelin sumuvaloihin xenonit lisävalojen toivossa, mutta ei siitä tainnut ärsyyntyä kuin vastaantulijat. Nyt on tämä kerrottu ni loppua kohden kevenee…

    Laitettiin sitten siististi puskurin sisään led-paneeli jonkin remontin keskellä.

    Öljythän tähän kikottimeen tuli suodattimeen vaihdettua 45 kertaa: ensin 15tkm välein ja 300tkm jälkeen 10tkm välein. Jollain kiinnostaa kuitenkin öljy niin Mobiil ESP:llä mentiin koko matka. Tässä vaiheessa voi myös mainita, että moottorille tehtiin siihen tarkoitetulla aineella sisähuuhtelu, en kyllä muista kilometrejä. RVS-käsittelykin tehtiin ainakin kahdesti.

    Vaihteistoöljyt vaihdoin muistaakseni reilu 300tkm kohdalla se oli kyllä varmaan turhaa se. Öljy oli niin uuden näköistä, että olisi voinut pullottaa ja laittaa hyllyyn.

    Kuluvia osia eli jarruja meni 6 kierrosta paloja ja levyjä 3. Tosin yksi kerta oli oma moka kun 80 alueella ajoin ilman vakkaria ja kun 60 alue alkoi niin meinattiin lentää kaverin kanssa tuulilasista läpi, kun laitoin kytkimen pohjaan, sillä autossa oli silloin apupoljin ja kaveri oli nukkunut etupenkillä jalkaa jarrulla lepuuttaen. Kysyin kaverilta bussipysäkillä, joka juuri sytytti tupakan, että mitäs nyt tehdään, kun joka nurkasta nousi savu ja kaikki hehkui punaisena? Totesin sitten, että heitä se sätkä menemään, nyt ajetaan lujaa että noi jarrut jäähtyy. Jarruthan siinä meni vaihtoon kun levyt oli kierot tuon jälkeen.

    Kerran vaihdettiin jarrupalat Keski-Suomessa ja jarrujen mäntien kumit eteen. Kaverin kanssa tehtiin puoliksi ja seuraavana aamuna lähdettiin Seinäjeolle. Seinäjoella sitten alkoi toinen vanne lenkkasemaan, eli pultit oli jäänyt kiristämättä. Siinä sitten kaverin kanssa käytiin palaveria, että kumpi se iltahämämärässä teki ja kumman puolen. Minä en tunnusta tänä päivänäkään, että olisi minulta unohtunut…

    Ja en tiedä mikä oli, mutta etupyörän laakereita sai vaihtaa paljon. Toiselle puolelle 4 ja toiselle 5. Ja aivan sama käyttikö merkkiliikkeen osia vai tarvikeosia. Taakse ei vaihdettu kertaakaan!?

    ABS-antureitakin meni niin, että hankala muistaa, mutta olisko niitä mennyt 8kpl yhteensä. Enemmän eteen. Sehän on siitä jännä kapistus, että se on muovia se nysä ja se katkesi aina sinne laakerikehän sisään. Siihen piti porata aina muutaman millin reikä, ruuvata puuruuvi kiinni ja sitten repiä vasaralla se nysä pois.

    Akkuja meni ”muutama”, kun oli niitä nuorisokaiuttimiakin peräkontissa.

    Jakopää ei vaihdettu kuin 7 kertaa kaikkine hiluineen. Sitähän vaivasi se Oulun tauti, ihan täynnä oranssia pölyä vaikka joka öljynvaihdossa muka puhaltelin puhtaaksi. Kirjassahan luki, että jakopää vaihdetaan 180tkm välein, mutta Oulun Pörhöllä kehottivat ajamaan maksimissaaan puolet siitä, eli 90tkm. Sillä sitten mentiin. Ja kuten viimeksi kerroin niin ensimmäinen vaihdettiin vajaalla tonnilla ulkopuolisella ja muut kerrat tehtiin itse.

    Audi CAGA 2.0 Jakopää
    Audi CAGA Jakopåä
    Timing belt change Audi CAGA

    Sitten ehkä veemäisin homma… Ajoin 1,5v ilman vakkaria ja AHH:ta (Audi Hill Hold). Vikakoodit osoittivat epämääräisesti käsijarrumoduuliin sekä kytkimen pääsylinterin hall-anturiiin. Vaihdoin tuon helpomman, eli tuon käsijarruduulin peräkonttiin. Ei tullu kuntoon. Siitä alkoi armoton lykkääminen kun tiesin kuinka inhottava homma on edessä. Pörhöltä lopulta yksi kesäperjantai hain kytkimen pääsylinterin ja oikeassa olin, kyllä oli veemäinen vaihtaa. Päivä siinä meni ja mm. ecu piti purkaa edestä. Vertailun vuoksi: asentelin seuraavaan Audiin koko vakkarin kahdessa tunnissa kun olivat sen tehtaalla unohtaneet.

    Radio tuli purettua muutaman kerran, oli kojelauta täynnä reikiä aina. Ensin asentein Bluetoothin ja AUX:in.

    A4 B8 Radio
    Legendaarinen HRI-976 Part. 2

    Toisella kerralla asentelin isomman kiinalaisen näytön jossa oli Android Auto. Se toimi ehkä viikon ja sen jälkeen kuoppaisella tiellä sisältä irtosi jotain. Se näyttö on tallessa tuolla autotallissa, ehkä se johonkin kaatiskuormaan lähtee..

    Yksi suhteellisen ärsyttävä homma oli kun moottorin vikavalo syttyi (yllätys), ja vikakoodit herjasivat imusarjan läppiä. Kilsoja oli hyvinkin yli 300tkm. Ensin siihen sai laitettua sellaisen patentin joita myytiin erikseen. Se toimi joitain tuhansia kilometrejä. Lopulta oli pakko tunnustaa, että läpät jumittaa ja imusarja on aika vaihtaa. Se kun on tuo nykydieseleiden vitsaus, että pakokaasu kiertää takaisin paloilman sekaan. Päästöjä ei ole niin paljoa ilmassa, mutta se kaikki töhnä on siellä imasarjassa. Se oli aivan tukossa. Saatiin vaihdettua niin tuntui, että tuli 20 heppaa lisää tehoa taas autoon.

    DPF ei mennyt minun aikana tukkoon kertaakaan, mutta ajoinhan 90% matka-ajoa joten johtunee siitä. Sehän on semmoinen yleinen vitsaus kanssa ja jos marmorilla teettää niin se on 5000€ remontti.

    Tuttu naky Audi A4
    Legendaarinen HRI-976 Part. 2

    On varmaan hyvä mainita hyviäkin puolia: minulle tullessa autoon oli asennettu alustasarja (madallus) ja koko minun omistusaikana autoon ei vaihdettu yhtään puslaa, iskunvaimenninta, jousta taikka tukivartta. Ihmeellistä. Ja moottoriin ei vaihdettu yhtään apulaitetta, ellei imusarjaa lasketa sellaiseksi. Siis 550tkm vähintään samalla laturilla, ohjaustehostimella, turbolla jne.

    Sitten tulee mieleen yksi jakopäätemontti joka tehtiin ”huvin vuoksi” kahteen kertaan. Kaveri toi osat Oulusta Raaheen ja oli saanut alimman hihnapyörän ohuempana kuin olisi pitänyt. Osia verrattiin vastakkain, mutta ei tullut mieleenkään verrata rinnakkain paksuutta. Auto saatiin käyntiin niin pellin alta nousi savu kun jakopään hihna otti moottorin lohkoon kiinni. Uusiksi meni, se paljastui lopulta niin, että varaosaliike oli antanut Tiguanin hihnapyörän.

    Eipä tässä enää tule mieleen kuin viimeinen remontti: vaihdoin pakoputken keskiholkin reilun 500tkm kohdalla kun se ruostui puhki ja putosi. Siis ei kestänyt kuin 500tkm. Vertailun vuoksi tuossa pihassa olevassa 5v nuoremmassa Jetassa sama holkki ruostui ja lähti ilman työkaluja irti 180tkm kohdalla. Kai tämä kertoo jotain Audin laadusta.

    Tämä nyt ei enää ole remonttia varsinaisesti, mutta ainakin kaksi kertaa Audi myös ”unohtui’ viikonlopuksi käyntiin: kerran Levillä kun paljuiltiin niin piti kuunnella musiikkia ja toisen kerran Kalajoen Juhannuksessa samoissa touhuissa.

    Levilla palju
    Legendaarinen HRI-976 Part. 2

    Aivan varmasti olen jo unohtanut puolet remonteista, mutta tulihan sitä tässäkin tarinaa…

  • Legendaarinen HRI-976 Part 1.

    Legendaarinen HRI-976 Part 1.

    Kuvat on otettu 2014.

    Tämä jumalten taideteos ansaitsee oman lukunsa ja toisenkin. Autohan on Audi A4 vm 2008 2.0tdi. Ajoin tällä autolla 120-550tkm ja se lähti meidän pihasta vielä nuoren mekaanikon matkaan,aikoi laittaa ihan käyttöautoksi.

    Jumaleissön, että oli sitkeä auto vaikka paljon sitä pajotettiinkin. Ja aina meni katsastuksesta läpi sen 7 vuoden aikana mitä minä tämän omistin. No ihmekkös tuo kun katsastusten välissä tehtiin niin paljon.

    Muistan kun ensimmäisen pienen vian takia vein tämän vikakoodin lukuun Kempeleeseen kun kuului outoa tikitystä aina kun kaasua polkaistiin yli 2500rpm. Ei löytynyt vikakoodia, mutta vastapäätä korjaamo nimeltä Jakari otti auton hoitoonsa. Sain heiltä jonkin puolipakettiauaton lainaan. Sain aika pian puhelun, että jakopää olisi vaihtokunnossa ja muut selvittelyt päälle niin reilu 900€ maksaisi tämä lysti. Minä että jaha, no se pitää vissiin laittaa kuntoon ja nojasin toimistotuolissa taaksepäin, miettien, että tätäkö se on nyt omistaa Audi; yksi tikitys maksaa melkein tonnin. Paitsi että, se tikitys ei tullut siellä edes kuntoon…

    Minä sitten maksoin laskun, otin auton ja ajoin sillä Nurmekseen. Aamulla Bomban pihassa auto käyntiin niin jo peijjooni kuulosti tyhjäkäynnillä siltä kuin Spede Pasanen olisi lyönyt virveliiin metallitikulla komppia. Voi perkele minä ajattelin, että näinköhän päästään perillle seuraavaan kohteeseen. No päästiin lopulta kotiin, tai Raaheen, siellä minulla oli autonkorjaustukikohta. Se järjetön meteli tuli tyhjäkäynnillä siitä kun apulaitehihnan kiristäjä otti ohjainrullaan kiinni. Minä vaihdoin hätäpäissäni uuden kiristimen ensimmäiseksi, meni kai siinäkin päivä ja räpätys vaan jatkui. Teki mieli ampua tuo raato kytkinpommilla tallin seinästä läpi.

    Vaan ajattelin sitten, että tulee se kuntoon kun vie Pörhölle Ouluun. Taisin etukäteen soittaa, että korkeapainepumppu nakuttaa aika ikävästi ja remmin kirstin kalkattaa. Uusi korkeapainepumppu tilattiin jo valmiiksi Ruotsista. Pörhöllä asentaja ajoi auton halliin ja tiesi heti äänestä mikä on vikana. Tarvikeliikkeiden varaosaohjelmissa tähän autoon annettiin 1883mm pitkä apulaitehihna kun oikea mitta on 1880mm. Tuo vaivainen 3mm ero sai kiristimen asennon muuttumaan yli sentillä. Tätä sitkeää ”vikaa” muuten korjailen tänäkin päivänä Facebookin Audiholicsissa, eli tuo väärä mitta kummittelee edelleen jossain varaosaohjelmissa.

    Ja se nakutus yli 2500rmp, asentaja tiesi senkin heti, laturin vapaakytkin menossa rikki. Minä kirosin sitä turhaan vaihdettua kiristäjää ja otin Jakarille Pörhöltä puhelua, että tämä sekoilu menee varmaan teidän piikkiin. Sanoin puhelimessa, että se tikitys oli laturin vapaakytkin, niin puhelimesta kuuluu (nimi keksitty): ”JESSE! Se Audin tikitys oli laturin vapaakytkin!” Että semmoinen remontti. Tämän jälkeen tein muistaakseni kaikki muut remontit itse paitsi Pörhöllä laittoivat kaskon piikkiin vielä kyljen kun ruttasin sen parkkihalllissa. Ja samalla oli takaisinkutsu etulokasuojista niiin nekin saatin uudet ku ruostuivat 200tkm kohdilla. Ja seuraavan kerran jo 400tkm kohdilla.

    Niin joo ja jäätiinhän sitä kerran Kuopion lentoaasemalle. Pohjapanssari oli sivusta irti ja kaapi kaikki lumet sisään, niin että siitä tuli koko auton mittainen jääpatti. Lentoasemalla ajoin sitten hidastetöysyyn ja irronnut jääpatti katkaisi polttoainesiirtopumpun johdot. Autoliitolta sijaisauto alle ja sillä Tahkolle. Audi Aineelle Kuopioon. Kiltisti laittoivat viikonlopun aikana kuntoon, oli hyvä palvelu.

    Ai niin ja joo, ajoinhan minä kerran tuosta kesärenkaat niin loppuun, että yksi räjähti Oulun moottoritielle. Taas Autoliiton avulla sitten rengaskaupoille.

    Niin ja tulihan se Ylivieskan korvilla ajettua kerran tankki epähuomiossa tyhjäksi. Se kun haukkaa tyhjää niin ilman erikoistyökaluja matka ei jatku, eli meni sekin hinaushommiksi.

    Tuuliaseja vaihdettiin kolme, vaikka yksikään ei muistaakseni haljennut, mutta ne oli kuin hiekkapuhallettuja ja kevätauringossa ei nähnyt mitään.

    Eiköhän ne ”ulkopuolisten” remontit olleet siinä.

    Minäpä teen niistä omista remonteista ihan oman postauksen, koitan löytää ihan asiaan kuuluvan videonkin siihen. Loput kun tehtiin muistaakseni kaikki itse…

    Tässä postaus omista remonteista.

  • Vesivahinkoremontti

    Vesivahinkoremontti

    Vanhaa suihkukaappia irtoittaessa huomasin, että suihkukaapin ja hirsiseinän välissä hanakulma oli tippassut alusta alkaen, eli sen n. 25 vuotta.

    Vesi oli valunut siitä pikkuhiljaa hirsiseinää pitkin seinälle nostetun laatan ja alimman hirren väliin. N. 2 metriä alinta hirttä oli mädäntynyt ja laatan alla n. 2 neliöä betonia märkänä. Juuri sopivasti suihkukaapin ja pesutornin alla, jotta tätä ei havaittu rakennetarkastuksissa kauppoja tehdessä.

    Riiita entisen omistajan kanssa

    Kuten arvata saattaa, entinen omistaja ei ollut mielissään vaikka hänen kai kuuluisi vastata tällaisista asioista 5 vuoden ajan. Long story short: mukaan tuli kissan kummin kaiman vasen tassu joka sattui olemaan lentäjän lisäksi rakennusalan ammattilainen ja remontti sovittiin maksettavaksi puoliksi. Niinhän mekin tosin olemme molemmat, emme siis lentäjiä, mutta niitä rakennusalan ammattilaisia.

    Vakuutusyhtiö

    Vakuutusyhtiö kävi tekemässä omia mittauksiaan paikalla ja lähetti jos jonkinmoista asiantuntijaa. Kun kaapin ja seinän välissä olevat putket koeponnistettiin ja vika löytyi sieltä, sanoi koeponnistuksen tehnyt putkimieskin, että vakuutus korvaa koska vuoto on rakenteissa. Hymyilytti, lähinnä se, että joku tulee tekemään ja itse ei tarvitse työpäivien jälkeen liata käsiä.

    Paitsi että, vakuutusyhtiöstä soitettiin jälleen ja todettiin, että mitään ei korvata. Oli löytynyt rakennustapaseloste vuodelta 1986 jonka mukaan hanakulmien taakse täytyy laittaa vedenpitävä levy tai muu ratkaisu. Meidän talo on rakennettu 1994 ja kaikki ovat tähän mennessä sanoneet, että noin niitä rakennettiin. Taitaa vastarannalla olla 9 kelomökkiä jossa kaikissa on sama rakennustyyli.

    Vanhan omistajan kanssa siis päästiin sopuun, että maksetaan kaikki puoliksi. Paitsi että… Yhtenäistä laattaa oli 12 neliötä ja hän kieltäytyi maksamasta koko lattian osuudesta puolet. Hän maksaa vain vaurioituneelta, 2 neliön alueesta puolet. Meillä oli tässä vaiheessa lattiat ja seinät auki ja stressimittarit kohtuu punaisella, annettiin olla ja nieltiin tappio.

    Lopulta teimme itse suihku- ja pesukonenurkkaukseen kelluvan väliseinän, joka siis mahdollistaa sen, että hirsiseinä ulkopinnassa elää omaa elämää kun vesieristetty laattaseinä sisäpinnassa saa elää omaa elämää.

    Lattiasta piikattiin se n. 2 neliöä, vähän reilu, pois ja mädäntynyt hirsi vaihdettiin uuteen. Onneksi oli kesä niin lattia sai kuivua 2-3 kuukautta kun on tuo ulkosaunakin käytössä

    Lattian osalta arvioitiin, että helpommaksi tulee tasoittaa piikattu osa ja sen jälkeen vetää koko WC/pesuhuone/sauna -osasto akryylimassalla vanhan laatan päälle. Tämä onkin ainoa homma joka teetettiin ulkopuolisella. Kuluttajat kun eivät saa edes ostaa moisia myrkkyjä. Pari päivää ammattilainen hieroi ja tuli hyvä. Käryhän tuossa aineessa oli niin kauhea, että pari päivää piti asua toisaalla. Ja eihän sitä tullut vettäkään koko taloon.

    Samalla rysäyksellä uusittiin vessan kalusteet.

    Hommasta on nyt pari vuotta aikaa, enää ei veeee-ituta niin paljoa, vaikka tätä kirjoittaessa niskavillat nouseekin pystyyn.

  • Valtakunnan kakkosbileet

    Valtakunnan kakkosbileet

    Pääsin aikanani Puolustusvoimissa järjestämään ns. valtakunnan kakkosbileet, eli ne toiseksi tärkeimmmät heti Linnan Juhlien jälkeen. Reserviupseerikoulun kurssijhlat. Juhlan koosta kertonee jotain se, että paikalla, oli porukkaa kutsuvieraineen n. 1600 henkeä ja tapahtuman budjetti oli 6 numeroinen.

    Juhlia varten valittiin n. 20 hengen tiimi hoitamaan erinäisiä tehtäviä: oli somistuspäällikkö, tarjoilupäällikkö, musiikkivastaava…. jne.. Tuota 20 hengen tiimiä johdin kunnes tehtävä huipentui siihen, että johdin koko 600hlö:n kurssia kurssin valmistelupäivänä.

    Juhlaa järjestettiin omalla ajalla. Muilla oli iltavapaat normaalisti 18-21. Minä taas soitin vartiokoppiin sen tutun puhelun: tulen klo 00.00 mennessä. Armoa ei silti annettu, kuudelta oli noustava ja lähdettävä normaaleihin päivätoimiin: leireille, polkupyörämarssille, ammuntoihin jne. Eli muut menivät tuon RUK:n kuuluisan 100 päivää 9 tunnin unilla ja minä 6 tunnin unilla.

    Yksi mieleenpainuva tapahtuma oli vielä se, kun yksi esiintyjistä perui tulonsa viikkoa ennen juhlaa. Haloo Helsinki oli juuri breikannut hitillään ”Maailman toisella puolen”. Vuosi oli 2011. No arvaattekin varmaan: vasemman käteni, rakennuspäällikkö Jussin kanssa aloimme ”puuhailemaan” HH:ta juhliin esiintymään. Budjetti venyi ja paukkui, bändillä oli sunnuntaille vapaa, mutta manageri sai heidät taivuteltua keikalle haminaan.Oli kuitenin yksi suuri este. Piti käydä yläkerrassa kantahenkilökunnalle ”ilmoittamassa” asia. ”EI TODELLAKAAN!” -oli ensimmäinen vastaus. Emme antaneet periksi, aloimme mongertamaan, että katsokaas kun tällainen 4000€ lovi olisi juuri sopivasti budjetissa kun rakennustarvikkeet arvioitiin yläkanttiin ja skumppa voidaan vaihtaa halvempaan…

    ”Jaa vai niin”, kuului pöydän takaa. Seuraavaksi vanhempi upseeri kaivoi puhelimen taskustaan ja soitti tyttärelleen, että onko hänellä menoa sunnuntaina, sillä tyttö paljastui HH:n suureksi faniksi. Eipä ollut menoa, ja me jouduimme jakamaan yhden VIP-passin lisää.

    Tuo oli tosiaan Hh:n keikkapalkka sillloin, juuri breikkauksessa ja manageri totesi jo silloin, että painetta olisi nostaa. Saakohan tuolla hinnalla nykyään bändiltä ehkä videotervehdyksen?

    Onnistuiko juhlat?

    No kyllähän ne onnistui. Saimme kantahenkilökunnalta poikkeuksellisen palautteen: ”tämä on esimerkki siitä kun kurssijuhlat onnistuvat liian hyvin!”

    Ja meidän budjetti muuten alittui, joten meiltä siirtyi rahaa seuraavalle kurssille. Sielläkin juhlissa oltiin kutsuvieraina, mutta se on eri tarina se..

  • Raksanuorten uudet nettisivut

    Raksanuorten uudet nettisivut

    Raksanuorten, eli Rakennusliiton nuorisotoimintaa pyöritettiin todella kankeilla nettisivuilla varmaan vuosikymmenen ajan.

    Tein sitten vihdoin heille uudet nettisivut WordPressillä, jossa oli tapahtumat automaattisesti paikallaan ja kaikkea muuta ”uutta”.

    Kyseinen artikkelikuva on kuvattu 2016 Raksanuorten hyväntekeväisyyyskalenterin kurssilta, jossa päävastuuu oli kolleegalla. Meillä oli paikalla maskeeraajat, ammavalokuvaaja ja lokaationa eräs hylätty tehdaskompleksi Jyväskylässä. Kuva toimi etusivun herona.

    Myöhemmin sivusto lopetettiin ja nuorisotoiminnasta alettiin kirjoittamaan Rakennusliiton omilla nettisivuilla.

  • Rakennusliiton nuorisotoiminta – SuPerRaksat

    Rakennusliiton nuorisotoiminta – SuPerRaksat

    KYMMENES JUHLAVUOSI VUONNA 2018(!)

    (Kisan lisätiedot ja ohjeet alempana)

    Niin, kymmenen vuotta tulee syksyllä 2018 täyteen siitä, kun SuPerRaksa-päivät järjestettiin ekaa kertaa vuonna 2008. Tuolloin paikkana toimi todella monille rakentajille tuttu Siikaranta-opisto.

    Rakennusliiton nuorisotoiminnan vasen ja oikea nyrkki olivat silloin Lauri ja Mikko sekä SuPerilla nuoriotoimintaa pyöritti Sari. Perimmäinen kiitos siis tästäkin jo legendaksi muodostuneesta tapahtumasta kuuluu osoittaa heidän suuntaan – vuosien varrella vaikuttaneista SuNuista ja raksan aktiiveista puhumattakaan!

    Tässä lainaus tapahtumamainoksesta:

    SuPer-Nuorille ja Raksanuorille suunnattu yhteinen SuPerRaksa-tapahtuma järjestetään jo kuudetta kertaa!

    SuPerRaksa kokoaa 150 osallistujaa (75 super + 75 raksa)
    yhteen puhumaan nuorten työntekijöiden kohtaamista haasteista ja järjestäytymisestä hauskanpitoa unohtamatta. Tapahtuma järjestetään Espoossa 1. – 2.9.2018.

    Raksanuoret pääsevät ilmoittautumaan täältä: bit.ly/superraksa2018

    SuPer-Nuoret pääsevät ilmoittautumaan kirjautumalla jäsensivuille täältä: www.superliitto.fi/kirjaudu

    Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä!

    Tapahtuma on osallistujalle maksuton. Lisätiedot tapahtumasta lähetetään osallistujille ilmoittautumisen päätyttyä 10.6. jälkeen


  • Miki

    Miki

    Miki


    Tammikuussa 2026 syntyi kenties tähän mennessä vaikein, mutta samalla antosin ”projekti”, Miki. Samalla olen pitänyt isyysvapaata jo puolivuotta.

    On ollut hämmentävää seurata kaikkia näitä kehistysasekeleita tähän mennessä: osataan ryömimiä ja kontata, kenties noustaan jo tukea vasten. Hampaitakin jo pilkistää.

    Ja kaikki se aika alussa synnytystä odottaessa ja aika synnärillä. Niin kliinistä, mutta kuitenkin omalla tavalla kodikasta. Meistä pidettiin hyvää huolta. Meidän toimitus tapahtui Keski-Suomen Novassa ja aiankin siellä kaikki tukihenkilöt saivat yöpyä samassa huoneessa.

    En muista alkuperäistä kirjoittajaa, mutta tässä mielestäni isyydestä hyvä kuvaus:

    Isyys on syvällinen ja monimuotoinen kokemus, joka ulottuu biologisten siteiden yli. Se tuo mukanaan vastuuta, huolenpitoa ja opettamista, mutta myös suurta iloa ja rakkautta. Isänä oleminen merkitsee jatkuvaa kasvua, itsensä kehittämistä ja kykyä tukea lasta hänen omalla polullaan. Tämä tehtävä vaatii herkkyyttä, empatiaa ja kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja tarpeita.


  • Vapaaehtoisesta tekemisestä omistajaksi

    Vapaaehtoisesta yrityksen omistajaksi

    Olin ollut jo jonkin aikaa erään yrityksen asiakkaana, ja heitä uhkasi tilanne jossa verkkokauppa sulkeutuu kokonaan, koska MCF kieltäytyi ottamasta enää maksuja vastaan. Ajattelin asiakkaana, että mistä saan sitten haluamani tuotteet. Päästin auttaa. Koodasin WP+WooCommerce -yhdistelmällä yhden yön aikana uuden verkkokaupan (toki sisällöt otin vanhasta kaupasta).

    Ja näin, tästä tuli käänteen tekevä hetki ja päädyin vapaaehtoisesta yrityksen omistajaksi:

    Homma meni niin mallikkaasti, että yrityksen omistaja tarjosi osaa osakekannasta minullle homman jälkeen ja niin minusta tuli omistaja. Sanomattakin on varmaan selvää, että yhteistyö syveni tuon jälkeen ja verkkokauppaa kehitettiin lähes päivittäin kovalla draivilla ja rikoimme joka kuukausi edeltävän kuukauden myynnin.

    Päädyin lopulta rakentamaan kaupan dedikoidulle VPS-palvelimelle jossa hallitsin itse WHM:ää ja cPanelia. Oli muuten nopea, mutta oli siinä myös ylläpitämistä.

    Tuohon aikaan opiskelin SEO:a ja en levännyt ennen kuin olimme Googlessa TOP3 joukossa, usein ykkösenä. Ja sen lisäksi sen aikaisiin Googlen-testaustyökaluihin piti saada 100/100. Ja saatiinhan ne.

    Tällöin työkaluja oli esim. WPRocket, Autoptimize, Imagify, Litespeed, noin muutamia mainitakseni…

    Muista syistä lopetin kuitenkin nämä hommat. Eikä mennyt aikaakaan kun VapeTalon omistaja otti yhteyttä ja tarjosi töitä, se oli menoa sitten, siitä lisää täällä: VapeTalo + Puff nettisivut+verkkokauppa


  • VapeTalo + Puff nettisivut+verkkokauppa

    VapeTalo + Puff nettisivut+verkkokauppa

    VapeTalo valmisti ja jakoi aikanaan makutiivisteitä yhteensä 17 myymälään. Tälle kokonaisuudelle piti toteuttaa verkkokaupan upgreidaus.

    Lopulta päädyimme tekemään WordPressillä ja WooCommercella yhdistelmän, jossa oli normaali B2C-nettikauppa ja lisäksi 17 eri myymälälle erilliset tunnarit ja Wholesale-lomake, viidessä eri hintasegmentissä. Tuli kokonaisuudesta melkoinen himmeli, mutta niin se toimi paremmin kuin edeltävä MCF:llä tehty.

    Verkkokauppaan integroitiin Postin, Matkahuollon, Procountorin ja Paysonin maksupalvelut ainakin. Lisäksi kustomointia vaati ainakin ulkoasun lisäksi mm. postitustarrat sekä lähetyslistat.

    Monimutkaisin nettisivu+kauppa -yhdistelmä jonka olen koskaan tehnyt.


  • (R)actionia 2 – Raksanuorten video

    (R)actionia 2 – Raksanuorten video

    Rakennusliiton nuorisotoiminnalle toteutettiin vuonna 2010 mainosvideo nuorisotoiminnan (Raksanuoten) esittelyyn. Raksanuorista löytyi vapaaehtoiset kuvattavat, Paslode ja monet muut lupasivat työkalut lainaan sillä samalla kuvattiin myös Raksanuorten seinäkalenteri, joka ylitti myös valtakunnan uutismedian. Kalenterin kuvauskurssilla vetäjänä oli lisäkseni kolega Rakennusliitosta ja ammattivalokuvaaja. Kalenmterit saatiin aikanaan painosta ja videon leikkaus, suurimmaksi osaksi kuvaus sekä jälkityöt ja julkaisu jäi minulle. Työssä käytin pääosin Adoben Creative Cloudia (Adobe Premiere). Video on katsottavissa alla.